Raksaviikko viisi on pitänyt sisällään jälleen melkoista tohinaa. Päivät (ja viikot) menevät ihan hujauksessa.

Vesikriisiä pukkaa

Maanantaina aamulla kiviurakoitsijan lisäksi tontilla hääräsi vesilaitoksen ihmiset, sillä meidän vesiputkesta ei tullut vettä, vaikka vesisulku oli aukaistu. Ensin epäiltiin, että putki olisi jäätynyt. Tämä tuntui kuitenkin vähän erikoiselta, koska putkessa ei ole koskaan ollutkaan vettä, joka pääsisi jäätymään eikä routa voi yltää putken liittymäkohtaan, koska muuten talvisin meidän vesiputki olisi aina jäässä! 🙂 Lopputuloksena oli, että liittymäkohta pitää kaivaa uudelleen auki ja tarkistaa miksi vettä ei tule. Maanantaina tontille saapui myös kaikki tarvitsemamme routa- ja lattiaeristeet. Finnfoam purkaja taitaa olla fani Pisan kaltevalle tornille, ainakin kuvasta päätellen 🙂

Finnfoam Pisan kalteva torni

Eli melkoinen kasa styroxia ja Finnfoamia. Jälleen kerran saimme hyödyntää naapurimme tonttia säilytystilana. Kimmo haki maanantaina pistorasioiden pohjat tontille. Samalla kun haimme pohjat ja nysät piti tehdä sähkötarvikkeiden ekosysteemin valinta. Meidän valintamme oli Schneider Electric. Vinkki: valitse pistorasioiden pohjaksi säädettävät rasiat, näin pistorasioiden kulmaa ja korkeutta voidaan säätää hieman vielä jälkikäteenkin!

Schneider Electric rasian pohja

Talvi yllätti raksailijat

Tiistaiaamulla, kun kurkkasi ulos ikkunasta, niin talvi oli saapunut uudelleen 🙁 Olemme saaneetkin nauttia jo monta päivää todella upeasta kevätsäästä. Tiistaina vesilaitos tuli kaivamaan liittymäkohdan auki ja selvittämään missä vika, kun vettä ei tule. Lopulta selvisi, että vesiliittymä oli tehty putkeen, josta ei tulekaan vettä. Ei muuta kuin liittymäkohta toiseen putkeen ja ongelma on ratkaistu! Toivottavasti kaivuu- yms. kustannukset menevät vesilaitoksen piikkiin…

Tarviko sitä luntakin vielä tulla :S

Nyt, kun olemme talvirakentajia ja meille tulee vettä, niin meidän piti rakentaa suojalaatikko vesimittarille, ettei se pääse jäätymään. Teimme Kimmon ja hänen isänsä kanssa ison styrox-laatikon, jonne sujautettiin vesiputki mittareineen. Lisäksi haimme pakkasvahdin laatikkoon, joka lämmittää laatikkoa termostaatin avulla. Ei mennyt edes tiukalle pakkasvahdin haku, sillä saavuimme Rauta-Otran pihalle 19:58 ja kauppa meni kiinni tasan klo 20. Hauska pikku huomio tästä kauppareissusta oli se, että tutkimme netistä, mistä haemme pakkasvahdin ja päädyimme Rauta-Otraan. Hintaa netin mukaan pakkasvahdilla oli 19,90€, mutta kaupasta ostettuna hintaa olikin 26,90€. Olisi pitänyt ostaa netistä ja noutaa myymälästä, mutta näin hyvin optimoidulla reissulla ei jäänyt aikaa ylimääräiselle nettisurffailulle 🙂 Mutta ensi kerralla muistaa tämänkin. Tuskin kuitenkin Rauta-Otraan enää tulee mentyä!

Kevät saapuu jälleen

Onneksi loppuviikkoa kohden talvinen näky alkoi jälleen vaihtua keväisempään suuntaan. Keskiviikkona ja torstaina tontilla oli hiljaisempaa. Kiviurakoitsijamme tuli tontille seuraavan kerran perjantaina, jolloin hän teki valmisteluja maanantaina saapuvaa valua varten valmiiksi.

Kimmo lähti taas työreissulle varhain torstaiaamulla – tällä kertaa Krakovaan ja Varsovaan. Nämä on aina vähän jännittäviä hetkiä ja varsinkin näin raksa-aikaan jännitysmomenttia on tavallista enemmän.

Nyt myös Krakovan kentällä voi nähdä HappyOrNot-palvelun
Tämän vuoksi Kimmo lähti Krakovaan

Tukiverkot kultaakin kalliimpia

Perjantaina kiviurakoitsijamme soitti kesken työpäiväni. Ihan heti en päässyt vastaamaan, mutta soitin hänelle heti, kun pystyin. Vanerit olivat päässeet loppumaan ja niitä tarvittiin pistorasioiden kiinnittämistä varten. Joten vanerit piti saada ei yhtään sen nopeampaa kuin heti tontille. Onneksi äitini miesystävänsä kanssa pelasti tilanteen. He olivat onneksi meillä ja pääsivät heti lähtemään Bauhausiin vanerinhakureissulle. Itse en olisi mitenkään pystynyt lähtemään kesken työpäivän hakemaan vanereita. Eli tukiverkot ovat todella tärkeässä osassa onnistunutta projektia. Myös Kimmon isä on ollut korvaamattomana apuna! Iso kiitos teille!

Ukko-kulta saapuu takaisin kotiin

Kimmo saapui takaisin kotiin hieman puolenyön jälkeen perjantai lauantai välisenä yönä. Aamulla kello soitti kuitenkin hyvissä ajoin, sillä viikonloput täytyy hyödyntää tehokkaasti, koska arkipäivät menevät niin hujauksessa työpäivien jälkeen.

Jälleen minua hemmoteltiin pienellä tuliaisella – tällä kertaa ihanalla Diorin huulikiillolla ja suklaalla. Voi olla, että seuraavaan vuoteen huulikiilto ei pääse oikeuksiinsa, kun enemmän tai vähemmän – siis enemmän, kaikki liikenevä aika kuluu raksalla.

Tuliaisia Puolasta

Lauantain ja sunnuntain ohjelmassa oli siivota ja järjestellä tonttia valua varten. Lisäksi ensi viikolla saapuu taas uusi harkkokuorma. 36:lle lavalle piti järkkäillä tilaa.

Kimmo siirtää linkulla kuormalavoja

Sunnuntaina alkuviikon ”talvesta” ei ollut enää oikein jälkeäkään. Hoidimme oikeutemme ja velvollisuutemme eli kävimme äänestämässä. Sen jälkeen suuntana olikin taas mikäpä muukaan kuin raksa. Hääräsimme koko päivän tontilla. Iltasella päätimme päästä ruoan kanssa helpolla ja tilasimme pizzat tontillemme. Rakentajan ruokaympyrä koostuu välillä hieman epäterveellisemmistä valinnoista. Se sallittakoon, kunhan ei ihan joka päivä halua päästä helpolla ruoan suhteen! 🙂

P.S. Anteeksi, että kaksi aiempaa raksaviikkotekstiä on tullut hieman myöhässä. Tämä kertoo varmasti siitä, että aikaa ei ole juurikaan ollut istahtaa tietokoneelle! 🙂