Asta Rakentaja-messut järjestettiin tuttuun tapaan tammi- helmikuun vaihteessa. Tänä vuonna messut olivat 31.1 – 2.2, perjantaista sunnuntaihin.

Kiitos Lammin, Warmian ja Lumonin, meillä oli liput messuille kaikille kolmelle päivälle. Tässä postauksessa muutamia havaintoja messuilta ja miten kolmekymppistä pariskuntaa siellä palvellaan.

Ensimmäinen huomio messuista oli, että hetkinen – ovatko nämä taas pienemmät kuin edellisenä vuonna, jotka taisivat olla pienemmät kuin sitä edellisenä? Tällä kertaa meille messuilla oli lähtökohtaisesti isompi merkitys, rakennuslupa tuli juuri messujen ensimmäisenä aamuna noin klo 07:05. Vaikka meillä tontti olikin jo hankittuna Asta-messuilla 2018, vasta vuoden suunnittelu ja rakennuslupa toivat mukanaan konkretiaa. Ajatus – nythän me menemme juttelemaan toimittajien kanssa viimeiset tekniset asiat, keskustellaan viimeiset tarjoukset ja mikäettei vaikka sitten lyödä jo joitakin kauppoja lukkoon. No tämä tosiaan jäi ajatuksen tasolle. Olemme tehneet vuoden aikana valtavasti kilpailutusta eri tuotteista eri toimijoilta. Se onkin sen verran mielenkiintoinen projekti, että kirjoitamme siitä erikseen huomiot, niksit ja mitä ei tunnu kannattavan tehdä.

Niin, ne huomiot. Aloitetaanpa yleisistä toimintamalleista.

1. Profilointi | Nämä nuoret ovat varmaan hakemassa karkkeja

Kaipa se on vaan niin, että kun kaksi kolmikymppistä osittain vielä ”baby-face”-naaman omaavaa rakentajaa lähtee messuille (niin ja Jaanalla oli muuten lauantaina ja sunnuntaina reppu selässä – ja kyllä, näytti ihan koululaiselta), niin palvelun saanti yrityksiltä oli luokatonta tasoa. Molemmat olimme pukeutuneet siististi, oli Tommy Hillfigeriä, Michael Korssia, Calvin Kleiniä, Ganttia jne. eli emme nyt lähtökohtaisesti olleet tuulipuvuissa liikkellä. Siltikin olimme ilmeisesti keräämässä karkkeja tai osallistumassa ämpäriarvontoihin (söin yhden karkin kolmen päivän aikana). Monikaan ei ollut huomaavinaan meitä – siinä olimme esitteet kädessä tutustumassa tuotteisiin ja katselimme myyjiä odottavasti ja näimme kuinka vanhemmat ”vain katselijat” saivat vuoron aina ennen meitä – välillä emme saaneet vuoroa lainkaan. Jaanalle tarjottiin kyllä karkkia ja pyydettiin osallistumaan arvontoihin. Entuudestaan tuttuja ja kodinkonemyyjiä mainitsematta erityisen positiivisen palvelukokemuksen tekivät eritoten:

2. Missä ovat asiantuntijat?

Messuille tunnutaan lähettävän monenlaista esittelijää yrityksistä. Monilla yrityksillä tuntuu olevan enemmän käyttöä ”näyttäville” sisäänheittäjille ja arvontoihin pyytelijöille kuin varsinaisille tietotaitoisille myyjille tai tuotepäälliköille. Jos ihme kävi, että meidät kutsuttiin ystävällisesti osastolle, oli kyseessä tosiaan arvonta tai vastaava. Itsellä taas kun oli selkeä visio, keiden kanssa haluan käydä juttelemassa, oli pettymys monesti osaston tiedottomuus omista tuotteistaan. Otetaanpa esimerkki: Tiesin tasan tarkkaan mitä haen maalämmöstä, olen selvittänyt tekniset ominaisuudet, liitettävyydet automaatioihin, tarjousten sisältöjen erilaisuuden sekä olen määrittänyt päässäni sisällön, jonka toimittajalta haluan.

Muutaman maalämpötoimittajan osastolla emme saaneet palvelua vaikka kuinka olisimme halunneet. Siinä olimme tosiaankin esitteet käsissä katsomassa myyjiä silmiin, jotka joskus kolmin kappalein nojailivat tiskillä ilmekään värähtämättä, että saisimme palvelua. Toisessa paikassa saimme odottamisen jälkeen palvelua ja luennon siitä, kuinka Jaanakin naispuolisena talouden edustajana osaa käyttää tätä näppärää käyttöliittömää ja säätää lämpöä. Tämä on tällainen jääkaapin näköinen laite ja tätä on niin helppo käyttää. Kun aloin kyselemään KNX-automaatiosta, tekniikasta, toimitussisällöstä, ongelma olikin jo kasassa. Otappa yhteyttä näihin jälleenmyyjiin sähköpostilla, heiltä saat vastauksia kysymyksiin. Tämä ilmiö ei ollut ainoastaan maalämpötoimittajissa, vaan yleinen ongelma.

Osastolla ei siis yleensä ollut tuotteen asiantuntija, vaan henkilö organisaation muista osastoista tai ”ostettua” henkilökuntaa. Tässä meille muutamia positiivisia kokemuksia oikeista asiantuntijoista osastoilla:

Lisäksi jo lukkoon lyötyjen toimittajien pisteellä kävimme kolmen päivän aikana useamman kerran. Lammi-Kivitalojen ständillä oli mukava käydä vaihtamassa kuulumisia kivitalomyyjämme Jussi Peltomaan kanssa. Myös Warmian Juha Laihosen kanssa keskustelimme tulevasta lattialämmityksestämme sekä pohdimme mahdollista ulkoalueiden sulanapitojärjestelmää.

3. Ääni kellossa muuttuu liikaa, kun näyttää kuvia talosta

Eräs ikävä piirre oli huomata se, kuinka myyjien ääni kellossa muuttui heidän nähtyä talomme kuvan. Kuten jo mainitsin, yleisesti ottaen palvelua oli useasti hankala saada. Aktiivisina ihmisinä kävimme sitten itse vetämässä hihasta henkilökuntaa ja kyselemässä lisää tietoa. Jottei nyt tule väärää mielikuvaa niin tottakai 95% paikalla olleista esittelijöistä oli erittäin mukavia, asiallisia ja ystävällisiä ihmisiä. Se mikä oli jännä huomata, että meidän ”uskottavuutemme” muuttui formulaa nopeammin 0-100 km/h kun näytimme kuvan talostamme. Meihin oltiin valmiita uhraamaan reilusti aikaa ja myyjän selkä suoristui ja kaveri kasvoi pituutta sillä silmänräpäyksellä pari senttiä. Tottakai on selvää, että paikalla on paljon vaan katselijoita, tietoa hakevia, tulevaisuudessa rakentamista miettiviä jne. ja myyjä saa palkkansa myynnistä, mutta asiakaskokemusnäkökulmasta muutuimme ihmisistä kasaksi mahdollista rahaa ja tämä näkyi monesti liian selvästi.

Meille asiakaskokemus on tärkeä osa koko prosessia ja on mukavampi asioida ihmisten kanssa, jotka haluavat palvella sinua asiakkaana alusta saakka, ei vasta silloin kun tarjolla on oikeasti ”ostaja”. Kävimme kolmena päivänä messuilla ja kiersimme osastojen ohi moneen kertaan. Liikaa oli heitä, jotka eivät eväänsä väräyttäneet ennen kuin näytimme mitä olimme tekemässä.

4. Liidien keräys versus kiireellisimmät tarjoukset | Töitä on messujen jälkeenkin

Koimme saman ilmiön 2019 messujen jälkeen, jonka koimme myös 2018. Koska messuilla on paljon porukkaa liikkeellä, pitää asiat tietysti sopia potentiaalisien ostajien kanssa monesti sähköpostitse / kasvotusten messujen jälkeen. Ymmärrämme toki, että messuilla tulee paljon liidejä ja kontakteja, tarjouspyyntöjä jne. mutta edes vastaus sähköpostiin, että nyt on valitettavasti ruuhkaa x-aikaa olisi kohteliasta lähettää. 2018 juttelimme monien yritysten kanssa ja lähetimme kuten sovimme sähköposteja heille messujen jälkeen – erittäin harva vastasi meille koskaan takaisin mitään. Hieman sama ilmiö on käymässä jälleen. Nyt varsinkin kun kerroimme, että voimme tehdä teoriassa päätöksiä vaikka heti tässä tai teemme päätöksen aivan viikkojen kuluessa, se ei tuntunut muuttavan tilannetta vuodesta 2018.

Lähetimme heti maanantaina ison määrän sähköposteja eri yrityksille, valmiiden mittojen, tarkkojen speksien ja lopullisten kuvien kanssa. Jälleen kerran sama fiilis – pari viikkoa mennyt jälleen ja vastauksia ehkäpä pari kappaletta tullut takaisin. Toki messujen jälkeen on kiire luonnollisesti, mutta mikäli viimevuodesta ei muutosta tule – suurin osa jättää kokonaan vastaamatta ja tarjoamatta. Rakentaminen tuntuu olevan lottovoittoon verrattavaa liiketoimintaa suurimmalle osalle yrityksistä, sillä tarjouksia ei nähtävästi ole tarvetta antaa sillä asiakkaita tuntuu riittävän jokatapauksessa.

 

Kaikenkaikkiaan messut olivat hyödylliset, paljon mukavia ihmisiä, hyviä keskustelua, kontakteja (toivottavasti saadaan kiinni) sekä vahvistuksia omille ajatuksille. Messuilla oli mukava nähdä ihmisiä joiden kanssa on vuosi töitä jo tehty, lapsuuden ystäviä Vammalasta, sukulaisia ja ex-kollegoja. Oli mukava käydä piipahtamassa ympäryskuntien osastoilla keskustelemassa ja bongaamassa mielenkiintoista tietoa naapureista. Ennen ensi kesän asuntomessuja on tiedossa vielä Jyväskylän Rakennusmessut 8-10.3 sekä Raksa 2019 Lahdessa 15-17.3, joihin ajattelimme osallistua. Laitahan Mörkö meille Jyväskylässä sitten parasta pöytään 🙂 Nyt olemme lukitsemassa isompia päätöksiä, kuten maalämmön toimittajan ja sitten voimmekin siirtyä valitsemaan ikkunoita. Maatyötkin alkavat jo reilun kuukauden päästä. SULA lumi!